Luova leipuri

Luova ruoanlaittaja on usein kausiluontoisesti innostunut jostakin tietystä aiheesta, milloin kastikkeista, juureksista, yrteistä, sienistä, hilloista… Äitini, joka on Mokon oma “Grand ma’”, on juuri tällainen ihminen. Hän rakastaa ruoanlaittoa ja välillä johonkin raaka-aineeseen tuntuu muodostuvan syvällinen, suorastaan neuroottinen suhde. Esimerkiksi 80-luvun lopulla me lapset saimme syödä oman maan kesäkurpitsaa sen kaikissa mahdollisissa olomuodoissa kesäloman jokaisena päivänä niin kauan kun satoa riitti. Äiti on myös aivan fantastinen leipoja,  joka innostui leivästä jossain vaiheessa kun huomasi että ei ole helppoa saada leipään juuri niitä toivottuja ominaisuuksia, varsinkin kun ei halua orjallisesti noudattaa ohjeita. Hän on siis jatkanut leivän leipomista jokaisesta epäonnistumisesta sisuuntuneena ja kehittynyt vuosien varrella hyvinkin taitavaksi.  Lopputulosta ei silti pysty ennalta arvaamaan, sillä vamaankaan kahta samanlaista leipää ei ole meillä uunissa ollut. Kuitenkin, vaikka riskillä mennään, lähes aina äidin leipä peittoaa kevyesti parhaatkin leipomoiden leivät!

Jauhot ovat tietysti lopputuloksen kannalta kaiken A ja O, parhaan sitkon saa hienoista, tuoreista jauhoista. Mökillä äiti hakee ne mieluiten paikallisesta myllystä Kemiöstä, jolloin tuoreus on taattua. Hyvän sitkon vuoksi meillä yleensä juuri tehdään vehnään. Kokonaisjauhomäärästä voidaan korvata n 1/3 muilla jauhoilla kuten speltillä, ohralla, kaurahiutaleilla, tattarilla tai  rukiilla.. 

Maustaminen on luonnollisesti makuasia mutta kannattaa rohkeasti kokeilla. Usein käytettyjä ovat mm porkkana, hunaja, siirappi, kuivatut yrtit, valkosipuli, kuivatut sienet, pähkinät jne. Myös rusinat antavat leivän makuun todella paljon, joten kannattaa vaikka jauhaa ne pieniksi jos ei niistä sellaisenaan pidä. Mietin usein mistä kaikesta olisin jäänyt paitsi, jos äitini ei olisi juuri sellainen kun on: epäsovinnainen ja täydellisen boheemi ruoanlaittaja.

Sekoita hiiva, sokeri ja suola kädenlämpöiseen veteen, lisää sitten puolet 

jauhoista ja sekoita tasaiseksi. Laita taikina lämpimään vedottomaan paikkaan nousemaan  kaksinkertaiseksi. Lisää sitten yrtit, pähkinät, porkkanaraaste ja loput jauhot. Vaivaa valmiista taikinasta sopivan kokoinen leipä tai patonki. Anna nousta vielä pellillä ja paista sitten uunissa  200 asteessa n tunnin verran tai kunnes kuori on kauniin ruskea. Optimi lämpötila riippuu myös uunista. 

Vuokaleivissä kannattaa aluksi pitää kantta leivän päällä, niin leipä kypsyy tasaisesti. Taitojen karttuessa voi leipoa taikinan valmiiksi illalla, säilyttää yön jääkaapissa ja paistaa sämpylät aamulla...

Tämän postauksen on kirjoittanut Mokon toinen omistajista & perustajista.