Muhkeita pipoja Palomasta

Meille tänne Mokoon saapui ihana erä aivan valtavan pehmoisia ja herkullisen värisiä Debbie Blissin Paloma-lankoja. Raikas taivaansininen, suloinen babyblue, upea okra, kirpeä limenkeltainen, herkullinen tummansuklaanruskea, vaalea hiekka, hattaramainen vaaleanpunainen... Niistä inspiroituneena otin paksut bambupyöröpuikot ja neuloa hurautin kaksi muhkeaa, pehmoista syyspipoa. Nyt kelpaa kuljeskella viileissäkin syystuulissa ja antaa syysauringon lämmittää poskipäitä. Lanka on 60% babyalpakkaa ja 40% merinovillaa ja nyörimäisesti kehrätty, samaan aikaan muhkeaa ja kevyttä, eli lähestulkoon täydellistä neuloa.

Tein molempiin pipoihin vielä pulleat tupsut. Okran väriseen tein sen Schachenmeyrin Bostonista, jossa oli okraan sopiva täydellinen violetti sävy. Viimeisenä silauksena kiinnitin kookosnapin pitämään taitteen paikoillaan. Vaaleanpuna-ruskea pipo ei raitojensa lisäksi muuta kaivannutkaan, mansikkapehmistä ja suklaata koko pipo täys, aijai!

Kirjoitin pipoon ohjeen ja sen saa meiltä mukaan, kun käy hakemassa langat ja puikot. Lankoja ja puikkoja saa tilattua myös verkkokaupastamme. Ja jos oikein innostutte, niin ottakaa tekin kuva itsestänne pipo päässä ja lähettäkää se Mokon facebookiin.

Palomasta intoutuneena teille oikein ihania neulomishetkiä toivoo Tiina

(kuvat: Tuulia)

Wauhtiajot 2013

Vuoden 2013 Wauhtiajot ovat nyt takanapäin, mutta mitkä muistot siitä taas jäikään! Moko tarjosi tapahtuman henkeen sopivan välietappitarjoilun pyöräreitin varrella. Parasta oli loistavasti tapahtuman henkeen pukeutuneet osallistujat ja rento tunnelma. Sadekaan ei haitannut menoa - oli ilo olla mukana! Lisää kuvia tapahtumasta voi kurkkia täältä ja täältä.

kesäjuhlaa

Voi elämä tätä kesää, on se vain parhautta! Moni saattaa kyllä jo lopetella kesälomiaan, toiset ehtivät nauttia vielä lämmöstä ja loman suomasta vapaudesta, toisilla onnekkailla lomat on vielä pitämättä. Oli miten oli, vielä ehtii nauttia tästä kesästä monin mukavin tavoin. Nythän varsinkin kesäillat ovat tunnelmallisimmillaan, kun on hämärää ja lämmintä, ruusut ja jasmikkeet tuoksuvat.

Me täällä Mokossa ollaan sitä mieltä, että pienet ja toki isotkin juhlat ovat aina paikallaan. Että pannaan paikat rennosti koreaksi, kutsutaan ystävät koolle, katetaan herkkuja pöytään. Kesäjuhlat voi laittaa pystyyn ihan pienelläkin budjetilla sekä hikoilematta ja stressaamatta. Kannetaan joku pöydäntapainen ja eriparituolit pihan viihtyisimpään paikkaan, unohdetaan ruohonleikkuut ja kesärempat. Pyykit saavat jäädä narulle kuivumaan, nehän luovat vain hauskaa tunnelmaa. Ripustellaan ehkä värivaloja, silkkipaperipalloja tai mitä vain mieleen juolahtaa koristukseksi. Poimitaan tietenkin kukkakimppu pihan ja tienvarren kaunokeista.

Tai jos ei ole omaa pihaa, kannetaan monenlaiset täkit ja viltit lähipuistoon, otetaan termarin ja eväskorin lisäksi pari kaunista tyynyä mukaan. Tärkeintä on olla yhdessä lähimpien kanssa, nauraa hohottaa arjen kiireet unohduksiin, ja nauttia kesäherkuista. Niin ja siitä auringosta!

Eipä pieneen juhlahetkeen aina tarvita mitään niin kovin ihmeellisiä valmisteluitakaan. Joskus pieni kävelyretki  hikijuoksulenkin sijaan sellaiseen paikkaan, jossa ei normaalisti tule käytyä – mukana vaikka eväsleipä ja kauniiseen pulloon pakattu virvoitusjuoma nostaa jo tunnelman arjen yläpuolelle. Helsingissä on ihana poiketa heinäkuussa Talvipuutarhan ruusutarhassa upeita ruusuja ihastelemassa ja nuuskuttamassa. Tämän postauksen ruusukuvat on napattu sieltä.

Ainakin kerran kesässä on ihana juhlia aamuiseen auringonnousuun asti. Maasta nouseva kosteus ja aamuauringon autere ovat vain niin kauniita, että ihan sitä varten kannattaa jaksaa edes yhtenä yönä valvoa nousevaan aamuun. Villatakissa ja soma tikkitäkki harteilla tarkenee kyllä.  Loppukesästä linnutkin laulavat jo vähän rennommalla soundilla. Jos vain mahdollista, vietä vielä joku viikonloppu juhlien ja joutenollen vielä. Nappaile muutama valokuva kukista ja ystävistä talvea varten muistoksi, nuuhki kesän tuoksut ja istu vain alas. Höyryävän kuuma kahvikuppi loppukesän aamun tyyneydessä – eikö siinä ole jotain aivan erityisen ihanaa?

Parvekepuutarha

Oletko koskaan unelmoinut omasta salaperäisestä puutarhasta? Puutarhasta, jossa hehkuvien liljojen ja ihanien yrttien tuoksu tuovat vehreyttä ja elinvoimaa. Ja jonka hiljaisuudessa soi vain ruislinnun lempeä laulu.

Voit toteuttaa tämän helposti myös omalla parvekkeellasi. Voit rakentaa yrttitarhan, jonka lempeät tuoksut saavat aistisi eloon. Voit kehitellä puutarhaasi pieniä yksityiskohtia, jotka yllättävät ja ihastuttavat salaperäisyydellään.

Puutarha on paikka, jossa voi nauttia kiireettömiä hetkiä aamun sarastuksesta illan hämäryyteen. Siellä voit viettää romanttisia hetkiä ystävien kesken, sulkeutua kirjojen maailmaan tai vain nauttia hiljaisuudesta ja antaa ajatuksien lentää.

 Jos sinulla on unelma puutarhasta, niin miksi et ottaisi askelta sen toteuttamiseen?

                                                                      - Ada, Mokon harjoittelija

Wauhdin tunnelmaa

Wauhtiajot 2012 oli ja meni viime lauantaina. Muistoksi jäi mukava päivä ja mahtavia valokuvia.

Wauhti oli kova ja asut vielä kovemmat

Mokon Wauhtiajojen muonituspisteellä kävi kuhina. 

Kuvat lainattu hs.fi
Katso kaikki kuvat Helsingin Sanomien sivuilta.  

Matkalla Mokoon

Moko Markettiin voi matkata montaa eri reittiä. Tässä on Mokon Tarun lemppari kävelyreitti Helsingin rautatieasemalta Punavuoreen kesäaikaan (kun ei ole kiire minnekään ja on ihana tarkastella ympäristöä):

Helsingin rautatieasema - Täältä tullaan ja tänne mennään.

Vanhan kirkon puisto - Kesällä kauniin vehreä puisto, jonka kohdalla on ihana hidastaa askelia ja nauttia ulkoilmasta.

Bulevardi - Mahtava mukulakivitie henkii vanhan ajan tunnelmaa.

Roba - Täällä on aina elämää. 

Fredan tori - Ottaisko kassiin auringonkukat vai porkkanoita?

Viiskulma - Minne suuntaan sitä lähtis kun on viisi vaihtoehtoa?

Moko - Perillä!

Mikä on sinun mielestäsi kivoin reitti Mokoon?