Me täällä Mokossa ollaan sitä mieltä, että pienet ja toki isotkin juhlat ovat aina paikallaan. Että pannaan paikat rennosti koreaksi, kutsutaan ystävät koolle, katetaan herkkuja pöytään. Kesäjuhlat voi laittaa pystyyn ihan pienelläkin budjetilla sekä hikoilematta ja stressaamatta. Kannetaan joku pöydäntapainen ja eriparituolit pihan viihtyisimpään paikkaan, unohdetaan ruohonleikkuut ja kesärempat. Pyykit saavat jäädä narulle kuivumaan, nehän luovat vain hauskaa tunnelmaa. Ripustellaan ehkä värivaloja, silkkipaperipalloja tai mitä vain mieleen juolahtaa koristukseksi. Poimitaan tietenkin kukkakimppu pihan ja tienvarren kaunokeista.
Tai jos ei ole omaa pihaa, kannetaan monenlaiset täkit ja viltit lähipuistoon, otetaan termarin ja eväskorin lisäksi pari kaunista tyynyä mukaan. Tärkeintä on olla yhdessä lähimpien kanssa, nauraa hohottaa arjen kiireet unohduksiin, ja nauttia kesäherkuista. Niin ja siitä auringosta!
Eipä pieneen juhlahetkeen aina tarvita mitään niin kovin ihmeellisiä valmisteluitakaan. Joskus pieni kävelyretki hikijuoksulenkin sijaan sellaiseen paikkaan, jossa ei normaalisti tule käytyä – mukana vaikka eväsleipä ja kauniiseen pulloon pakattu virvoitusjuoma nostaa jo tunnelman arjen yläpuolelle. Helsingissä on ihana poiketa heinäkuussa Talvipuutarhan ruusutarhassa upeita ruusuja ihastelemassa ja nuuskuttamassa. Tämän postauksen ruusukuvat on napattu sieltä.
Ainakin kerran kesässä on ihana juhlia aamuiseen auringonnousuun asti. Maasta nouseva kosteus ja aamuauringon autere ovat vain niin kauniita, että ihan sitä varten kannattaa jaksaa edes yhtenä yönä valvoa nousevaan aamuun. Villatakissa ja soma tikkitäkki harteilla tarkenee kyllä. Loppukesästä linnutkin laulavat jo vähän rennommalla soundilla. Jos vain mahdollista, vietä vielä joku viikonloppu juhlien ja joutenollen vielä. Nappaile muutama valokuva kukista ja ystävistä talvea varten muistoksi, nuuhki kesän tuoksut ja istu vain alas. Höyryävän kuuma kahvikuppi loppukesän aamun tyyneydessä – eikö siinä ole jotain aivan erityisen ihanaa?
